Lempäälän Kisa ry,  Jääkiekkojaosto 

1. Jääurheilun ympäristöohjelma 

Lempäälän Kisa ry:n jääkiekkojaosto on sitoutunut Suomen Jääkiekkoliiton ja Nuori Suomi Sinettiseuran toteuttamaan ympäristökasvatustyöhön laatimalla ja toteuttamalla jääurheilun ympäristöohjelmaa. Ympäristöohjelman ensisijaisena tavoitteena on harjoittaa jääurheiluharrastusta Lempäälässä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja tätä kautta vaikuttaa lasten ja nuorten ympäristöasenteisiin ja –käyttäytymiseen. Ympäristöohjelmalla  pyritään vaikuttamaan myös vanhempien, valmentajien ja huoltajien ympäristömyönteiseen käyttäytymiseen, koska he esimerkillään ja asenteellaan vaikuttavat merkittävästi lapsiin ja nuoriin. Ympäristöohjelmaa on helppo toteuttaa arkipäivän harjoituksissa ja peleissä sitoutumalla yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin. 

Jääurheilijat muodostavat yhtenäisen harrastajajoukon ja toiminta keskittyy Lempäälän Jäähalliin sekä ulkokentälle. Lempäälän Jäähalli Oy on vahvasti mukana toteuttamassa ympäristöohjelmaa Kisa ry:n kanssa. Jäähalli on sitoutunut omassa toiminnassaan ottamaan päätöksenteossa myös ympäristönäkökohdat huomioon mm. energiankäytön, jätehuollon sekä kiinteistönpidon osalta. Jäähallin toimintoja on päätetty katselmoida säännöllisesti osana toiminnan kehittämistä ja ensimmäinen katselmus ympäristönäkökulmasta tehtiinkin ohjelmaprojektin alkaessa. 

Ympäristöohjelman toimenpiteiden organisoinnista ja käytäntöön viemisestä vastaa ympäristötyöryhmä. 

2. Ympäristöohjelman tavoitteet 

Keskeisenä tavoitteena on joukkuetasolla ohjata pelaajia, valmentajia, vanhempia ja muita sidosryhmiä toimimaan harrastuksensa puitteissa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.  Kestävän kehityksen periaate tarkoittaa ympäristön huomioon ottamista ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Käytännön toimina tämä tarkoittaa mm. energiaa ja vettä säästäviä käyttäytymistapoja, järkeviä kulutustottumuksia, tehokasta liikennöintiä sekä toisista ja ympäristöstä huolehtimista. 

Tavoitteen saavuttamiseksi Kisa ry järjestää pelaajille, valmentajille, joukkueenjohtajille ja huoltojoukoille koulutusta ja opastusta, joka toteutetaan joukkueiden ja toimihenkilöiden kokoontumistilaisuuksien yhteydessä. Ympäristöasioista laaditaan erilaista ohjeistusta ja dokumentaatiota joukkueiden käyttöön sekä jäähalliin näkyville. Myös Suomen Jääkiekkoliiton laatimasta materiaalista tiedotetaan ja niiden käytössä tarvittaessa opastetaan.

Jäähalliyhtiössä seurataan erityisesti energian ja veden käyttöä, jätteiden määrää sekä käytettävien tarvikkeiden ja raaka-aineiden määriä. Seurannan tavoitteena on tehostaa toimintaa sekä mahdollisuuksien mukaan löytää ympäristöä vähemmän kuormittavia tuotteita ja palveluja. Toiminnan kokonaislaatuun kiinnitetään huomiota siten, että jäähalli harrastusympäristönä on viihtyisä, siisti ja turvallinen. 

Ympäristöohjelman mukaiset konkreettiset toimenpiteet täsmennetään kausittain ja sitä mukaa kun ohjelman toteuttaminen etenee ja käytänteet vakiintuvat. Tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelystä vastaa ympäristötyöryhmä, mutta niiden ideointiin toivotaan osallistuvan kaikkien jääurheilun sidosryhmien. Konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat ympäristöohjelman toteuttamista käytännössä. 

3. Vastuutahot 

Kokonaisvastuu ympäristöohjelman toteuttamisesta on Lempäälän Kisa ry:n jääkiekkojaoston hallituksella ja toiminnanjohtajalla. Kisa ry on nimennyt ympäristövastaavan, joka on vuorovaikutuksessa joukkueiden kanssa tiedottamalla, opastamalla ja tukemalla joukkueiden omaa aloitteellisuutta ympäristöohjelman toteuttamisessa. Ohjelman käytännön toteuttaminen on joukkueen toimihenkilöiden vastuulla. Joukkueet voivat soveltaa ja toteuttaa ympäristöarvoja kukin ideoidensa ja resurssiensa mukaisesti. Pelaajien vanhempien innostaminen mukaan toteuttamaan erilaisia toimenpiteitä on toivottavaa ja tärkeää. 

Jäähalli Oy:n osalta ympäristöohjelman toteuttamisesta vastaa toimitusjohtaja, joka raportoi asiasta tarvittaessa hallitukselle. Jäähallin kiinteistönpitoon liittyvistä ja ympäristöohjelmaa tukevista toimista tiedotetaan avoimesti ja päätöksenteossa otetaan huomioon ympäristöohjelman kokonaistavoitteet. 

4. Toimenpiteet              

4.1. Ympäristötietoisuuden ja ympäristöasenteen kasvattaminen 

·         Toiminnanjohtaja ja ympäristövastaava tiedottavat valmentajille ympäristöohjelmasta ja sen sisältämistä toimista valmentajien kokouksissa ja tilaisuuksissa.

·         Ympäristövastaava tiedottaa ja opastaa joukkueenjohtajia, huoltajia ja vanhempia jääurheiluharrastuksen käytännön ympäristöasioista joukkueiden tapaamisissa ja vanhempien tapaamisissa.

·         Joukkueita suositellaan laatimaan joukkueen omat ympäristötavoitteet vuosittain pelisääntöjen laatimisen yhteydessä. Joukkueen ympäristötavoitteita voi olla vähintään yksi tai useampi innostuksen mukaan.

·         Joukkueissa aloitetaan ympäristöagenttitoiminta. Jokainen pelaaja voi olla ympäristöagentti omaksuttuaan hyviä toimintatapoja jäähallilla. Erityisesti joukkueiden kapteeneita voidaan haastaa agenttitehtävään. Ympäristöagentti saa huomauttaa kaverille jos roskat tippuvat maahan tai valot jäävät päälle turhaan. Ympäristöagentti ottaa myös kaverit kyytiin harjoituksiin tai peleihin mentäessä. 

4.2. Opastus- ja koulutusmateriaalin tuottaminen 

·         Jäähallissa on näkyvillä niin yleisö-, pukuhuone- kuin huoltotiloissakin opastauluja, joissa kerrotaan jäähallin ympäristöperiaatteista, opastetaan sähkön, lämmön ja veden säästävään käyttöön sekä roskaamisen ehkäisemiseen.

·         Jätteiden lajittelusta on ohjeet kahviossa, toimistossa sekä hallissa.

·         Kisan toimistossa on lainattava ”Ympäristökansio”, johon kerätään erilaista materiaalia joukkueiden omatoimiseen käyttöön.

·         Joukkueet saavat halutessaan koulutustilaisuuksissa esitellyn materiaalin kopiona käyttöönsä.

·         Joukkueille on lainattavana Suomen Jääkiekkoliiton videokasetti ”Joukkueen ympäristövinkit”, jota voi katsella yhdessä esim. bussissa pelimatkoilla tai muissa yhteisissä tilaisuuksissa. Videota saa lainaksi jäähallin toimistolta.

·         Suomen Jääkiekkoliiton www-sivuilla julkaistaan erilaista ympäristökasvatusmateriaalia ja ympäristövastaava opastaa tarvittaessa niiden käytössä. http://www.finhockey.fi/nuoret/ymparistotyo/.

·         Ympäristövastaava osallistuu Suomen Jääkiekkoliiton vuosittain järjestämiin koulutustilaisuuksiin.

4.3. Autoilun vähentäminen 

Henkilöautolla liikkuminen on suurin jääkiekkoharrastuksesta aiheutuva ympäristöhaitta. Autolla liikkumista voidaan vähentää monin eri tavoin:

·         kimppakyytien organisoiminen, otetaan lähellä ja reitin varrella asuvat kyytiin ja vuorotellaan kuljetuksia

·         julkisten kulkuneuvojen ja polkupyörän käyttäminen (ei pienet lapset yksin)

·         keskittämällä toimintaa omaan kotihalliin

·         keskittämällä pelejä lähialueille

·         lisäämällä seuran osuutta joukkueiden matkustusbudjetin osalta

·         lisäämällä varusteiden säilytystiloja hallissa 

Tammikuussa 2005 toteutettiin B-joukkueen kanssa kuukauden mittainen harrastuksesta aiheutuvan autoilun seuranta, jossa laskettiin kuukauden aikana ajetut kilometrit ja siitä aiheutuneet hiilidioksidipäästöt. Tulosta käytetään konkreettisena esimerkkinä ja motivaattorina autoilun vähentämiseksi. Vastaavaa laskentaa voidaan suorittaa myös muissa halukkaissa joukkueissa.

4.4. Jäähallikiinteistön käytöstä aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentäminen 

4.4.1.Jätteet

Jäähallilla syntyvästä jätteestä suurin osa on ns. sekajätettä, joka päätyy lajittelemattomana kaatopaikalle. Hallilla lajitellaan erikseen paperi, pahvit, puutavara sekä pullot. Jätteiden lajittelua voidaan tehostaa lajittelemalla mm. energiajätteeksi kelpaava jäte ja biojäte erikseen.   Jätteiden lajittelua pyritään kehittämään siten, että se on kokonaistaloudellisesti kannattavaa ja kaatopaikalle menevän jätteen määrää saataisiin vähenemään. Pelaajia ja hallin käyttäjiä opastetaan oikeaan lajitteluun ja ehkäisemään jätteiden syntyä kestävillä valinnoilla. 

4.4.2. Kierrätys

Jääkiekkovarusteiden kierrätys toimii kirpputori Serafiinan yhteydessä.  

4.4.3. Energian käyttö – lämpö ja sähkö

Suurin energian kuluttaja jäähallissa on jään jäähdytyskoneisto. Hallin jään pohjaksi valettiin betonilaatta kesällä 2003 ja tämän johdosta voidaan jään paksuus pitää ohuempana kuin ennen mikä puolestaan kuluttaa vähemmän energiaa. Kylmäaineena on freoni (R22) ja sen mahdollista vuotamista ilmakehään seurataan säännöllisin tarkastuksin ja laitteiston huollolla. Rataputkiston nesteenä käytetään glykolia, joka mm. estää putkiston korroosiota ja näin pidentää putkien käyttöikää. Kiinteistö on liitetty kaukolämpöverkkoon. Varsinaista lämmitystä ei halliosassa tarvita, vaan ilmanvaihto- ja ilmankuivauskoneiston hukkalämpö puhalletaan takaisin halliin. Ilmanvaihto toimii sähköllä. Pukutilat ja kahvio ovat lämmitettyä tilaa. Valaistusta ja lamppuja on vaihdettu energiansäästölampuiksi. Valaistuksessa on käytössä ns. pelivalot ja harjoitusvalot, jolloin vain joka toinen lamppurivistö on päällä. Kentänhoitaja on ohjeistettu valojen oikeaan käyttöön ja talkoolaisille ohjeet ovat näkyvillä sähkötaulussa. Sähkönkulutus on vuodessa n. 900.000 kWh ja sähkö on kilpailutettu viimeksi v. 2004. 

4.4.4. Vesi

Jään jäädytykseen käytettävä vesi ei päädy viemäriin ja siksi ko. vesipiste on erillisen mittarin takana. Jäädytysvedestä ei näin ollen peritä jätevesimaksuja. Vettä käytetään pesu- ja suihkutiloissa sekä edustussaunassa ja vähäisiä määriä myös kahviossa ja siivoukseen. Pienimmät kiekkoilijat eivät yleensä käy suihkussa hallilla, mutta jo 10-vuotiaasta alkaen suihkua edellytetään harjoitusten jälkeen. Suihkuttelun opettelussa korostetaan säästävää vedenkäyttöä, jäteveden puhdistuksesta aiheutuvaa kuormitusta sekä veden lämmittämisestä aiheutuvaa energiankulutusta. Suihkutilojen saneerauksessa ja kalustevalinnoissa otetaan huomioon säästävä vedenkäyttö. Vuotavista ja rikkinäisistä vesikalusteista tulee heti ilmoittaa kentänhoitajalle, joka vie tiedon eteenpäin. 

4.4.5. Kentänhoito ja siistiminen

Jäähallissa työskentelee arkisin kentänhoitaja, joka huolehtii jääkoneen ajosta ja huollosta, sekä katsomotilojen ja pukuhuoneiden yleissiisteydestä huolehtimalla mm. roskakorien tyhjennyksestä. Viikonloppuisin vastuu kentänhoidosta on joukkueidenvanhemmilla talkoovoimin. Jääkone toimii nestekaasulla ja sen huollossa tarvitaan jonkin verran oljyjä ja liuottimia. Jääkoneen säilytystilaan on asiattomilta pääsy kielletty.

Pukuhuoneet ja kahvio siivotaan perusteellisesti kaksi kertaa viikossa. Päivittäin tehdään pintasiivousta. Kahvio toimii joukkueiden vuorotalkooperiaatteella ja sen siivouksesta on laadittu talkoolaisille ohjeet, joiden noudattamista valvotaan. Edustussauna siistitään viikoittain ja myös siellä on käyttäjille ohjeet tilan jättämisestä siistiin kuntoon. 

4.4.6. Turvallisuus

Jäähallille on laadittu lainsäädännön edellyttämä turvallisuussuunnitelma, jota tarkastellaan säännöllisin palotarkastuksin kerran vuodessa. Jäähallissa ei ole sattunut onnettomuuksia tai tulipaloa. Jokaisen hallissa olijan tulisi kuitenkin olla tietoinen, miten tulee toimia vaaratilanteessa. Varsinkin vanhempien ikäkausien joukkueissa voidaan käydä läpi esimerkiksi, miten tulee toimia tulipalon sattuessa, missä sijaitsevat käsisammuttimet tai miten toimia sairaskohtauksessa. Turvallisuutta on noudattaa aina annettuja neuvoja kulloisessakin tilanteessa.  

5. Jäähalli ympäristöineen ja ympäröivä luonto 

Lempäälän Jäähallissa vierailee vuosittain tuhansia pelaajia, vanhempia, mummuja ja pappoja. Se, miltä jäähalli ympäristöineen näyttää kertoo asenteesta yhteistä ympäristöämme kohtaan. Jäähalliyhtiö vastaa piha-alueen puhtaanapidosta ja kasvillisuuden kurissa pitämisestä. Mahdollisuuksien mukaan pyritään viheralueita perusparantamaan. Tupakoinnille on varattu oma paikka. Yhdessä Kisa ry:n kanssa on mahdollista järjestää piha-talkoita ja myös tällä tavoin sitouttaa nuoret huolehtimaan yhteisestä ympäristöstä. Jäähallin aluetta käytetään myös muiden urheilutapahtumien pitopaikkana ja ympäristöohjelman periaatteita noudatetaan myös näiden osalta. Erityisesti tapahtumien jätehuollon palveluihin kiinnitetään huomiota. Jääkiekkojoukkueiden oman innostuksen mukaan joukkueet ja harrastajat huoltajineen voivat osallistua tapahtumien järjestelyihin jäähallialueella ja näin viestiä oman hallin toimintaperiaatteista. 

6. Seuranta ja raportointi 

Ympäristötyöryhmä kokoontuu vähintään 2 kertaa vuodessa ja arvioi tavoitteiden toteumista sekä toimittaa tietoa Kisa ry:n ja Jäähalli Oy:n hallinnolle. Ympäristötyöryhmä on avoin toimielin kaikille halukkaille.

                      Jääkiekkojaoston hallitukselle tiedotetaan toiminnasta ja edistymisestä.

                      Lempäälän Jäähalli Oy:n hallitukselle tiedotetaan toiminnasta ja edistymisestä.